Sipulisuru

Ihan kaikki kasvimaalla ei onnistu ja yksi suurimmasta kärsijästä oli sipulimaani. Hyvältä näyttänyt sato päätyikin sipulikärpäsen toukkien ravinnoksi. Netistä ei löytynyt muita vinkkejä sipulikärpästen tuhojen estoon kuin vuoroviljely, harsojen käyttö ja houkutuskasvien käyttö.
Siihen mitä pitäisi tehdä kun toukkia on jo löytynyt sipuleista ei löytynyt ohjeita, mutta yritin kuitenkin hieman turvata seuraavan vuoden satoa. Niinpä kävin tänään nyppimässä kaikki sipulit ylös maasta ja kaadoin niiden päälle kiehuvaa vettä. Nuo toukat eivät ainakaan koteloidu kasvulavaani talvehtimaan.
Jotta tämä ketutus hiukan helpottaisi, istutin avoimeksi jääneeseen maahan salaattia, pinaattia, talviporkkanaa (ehtii jos ehtii), retiisiä ja lehtikaalia.
Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä.

Kasvimaan virheet 2017

Jotta 2018 ei tule tehtyä samoja virheitä, listaan nyt tähän mennessä havaitut virheet.

• Kurkkua ei kannata laittaa liian aikaisin kasvatukseen. Taimesta tuli liian pitkä, eikä kestänyt.
• Retiisit olisi pitänyt kylvää kauemmas suippokaaleista. Nyt kaalin taimet kasvoivat nopeammin kuin luulin ja retiisit eivät ehtineet kasvaa sadoksi asti.
• Kastele reilusti. Penkit ovat korkeat, eivätkä pidä vettä, joten kastella saa reilulla kädellä vaikka taivaalta välillä kaksi pisaraa tulisikin. 
• Purjot kannattaa istuttaa reilusti "kuoppaan". Nyt multaus ei oikein onnistu.... luin jostain vinkin käyttää vessapaperirullia, joten testataan sitä
• Sipulit pitää peittää kunnolla harsolla. Nyt niihin oli päässyt iskemään sipulikärpänen.

2016

Kesällä 2016 oma panokseni pihatöihin oli lähinnä suunnittelua. Suunnitelmat ovat eläneet ja varmasti elävät jatkossakin, enkä viitsi vanhoja versioita turhaan tänne ladata. Kesällä 2017 meillä on jonkinlaiset pohjat tehty kuntoon, eli kaikki on jokseenkin siistiä, mutta paljon puuttuu.

Tässä listaus vuoden 2016 töistä:

• Vallimuurit länsi- ja eteläreunaan 

Tontti on korkeammalla kuin kahdella sivulla menevät tiet, joten halusimme tasoittaa tontin tasoeroja rakentamalla vallimuurin. 

• Siirtonurmi

Vallimuurin rakentamisessa meni sen verran kauan, että sen jälkeen nurmikon itämisen odottelu olisi ollut tuskaista. Niinpä siirtonurmi oli aivan loistava vaihtoehto.

• Tammen istutus kunnan puolelle

Tonttimme rajoittuu kunnan viheralueeseen, jossa on osittain lehtipuuvaltaista metsää. Tämän metsän ja tonttimme välissä on kuitenkin alue, joka kasvaa rikkaruohoa. Tarkoitus olisi siistä tämä alue ja pyrin tekemään siitä enemmän lehtomaisen. Näin tontin ja metsän raja ei olisi niin jyrkkä. Tammen taimen sain ilmaiseksi äidiltäni.

• Terassin katteen maalaus valkoiseksi (miksiköhän noita rakenteita tulisi kutsua)
• Pihaan lisää sepeliä

Etupiha kaipasi lisää kiviainesta, sillä pohjan savi alkoi näkyä läpi.

• Väliaikainen kasvulava ja testikasvatus tulevan keittiöpuutarhan paikalla autotallin takana

Halusin varmistaa että valo autotallin takan riittää niille kasveille, joita kasvulavoissa haluan viljellä. Niinpä väliaikainen kasvulava sai toimia koeviljelmänä ja satoa pinaatista, kesäkurpitsasta, porkkanoista, retiisistä, salaatista ja punajuurista sainkin ihan hyvin.

• Väliaikainen kukkapenkki etupihalle

Siskoni lahjoitti minulle miekkaliljan sipuleita ja itse ostin ihmekukan juuria, mutta vain tuo sinnikäs ihmekukka jaksoi kukkia. Harmi etten edes yrittänyt talvettaa niitä.

• Alimmainen porras harkoista (aiemmin portaat olivat sepelikasan päällä)
• Luiska etukuistille vaunuja varten

Kyllä sitä näköjään aika paljon tulikin tehtyä, vaikka tekijöitä oli vain yksi (+ satunnaiset, mutta sitäkin ahkerammat avustajat).

Syötävän kaunista

Koska perheeseemme kuuluu myös pieniä lapsia, haluan että puutarhassani on mahdollisimman paljon myrkyttömiä kasveja. Tämän voi tosin viedä vielä pidemmälle istuttamalla kukkasia joita suorastaan kehoitetaan syömään tai käyttämään koristeina.
Jälleen kerran google auttaa ja tässä löytämäni lista syötävistä kukkasista ja niiden lähde.
Vogel.fi sivut listasta puutarhaani voisi tulla vaikka

• Ruusut
• Orvokit
• Leimut
• Mintut
• Asterit
• Krassit
• Päivänkakkara
• Kehäkukka
• Samettikukka

Puutarha.net sivustolla on paljon samoja, mutta lisään listaan myös

• Oregano
• Ruiskaunokki
• Laventeli

Kotivinkki on myös listannut syötäviä kukkia ja kirjoittanut hyvät ohjeet/vinkkejä niiden käytöstä. Listalleni pääsi lisäksi

• Kurkkuyrtti
• Tuoksupelargoni

Aika pitkä lista, mutta toisaalta kasvuvaatimukset karsii varmasti ehdokkaita pois. Jos kukkia päätyy käyttämään myös keittiössä, tulee niiden olla ehdottomasti myrkyttömiä. Tämä on tietysti helppo varmistaa omassa puutarhassa, toisin kuin jos kukat ostaa kukkakaupasta.

Suunnitelma - versio kevät 2017

Tässä tämän hetken suunnitelma.
Olen kovin tykästynyt Successful Garden Designin Rachelin esittelemiin hieman graafisiin puutarhoihin, joissa on erilaisia pintoja ja muotoja. Tästä syystä suunnitelmanikin sisältää paljon kaaria. Osa suunnitelmasta on hyvin epämääräisiä, kuten koilliskulman (kuvassa kynän alla) 'joku kaari tai ehkä jotain ympyrän mallista" ja osaan taas tiedän ainakin jotkin haluamani istutettavat kasvit. Toisaalta tiedän myös joitain kasveja, joita haluaisin, mutta en tiedä minne...

Oletan että tämä on hyvin normaalia kaltaisilleni harrastelijoille, joilla on vain rajoitetusti aikaa suunnittelulle, kun toteutuskin on jatkuvasti käynnissä. Nyt kun pihalla on siisti nurmikko, ei kaikkea ole tarviskaan saada kerralla kuntoon.

Jonkinlainen lista vuoden 2017 tavoitteista meillä on, mutta jos niitä ei saavuteta, ei haittaa. Toisaalta jos intoa (ja rahaa) on, niin voimme tehdä enemmänkin.

Kuva on oikeasti kallellaan: pohjoinen on kuvassa oikealla ja etelä vasemmalla.

Pihasuunnittelua osa 2 (tarpeita)

Pihan suunnittelu lähti liikkeelle paitsi omista toiveista myös toiminnallisuudesta. Pihalle pitäisi mahduttaa:

• paikat autoille
• kompostorille
• tuuletustelineelle
• hiekkalaatikolle
• ulkovarastolle
• leikkimökille
• roskikselle
• kasvimaalle
• ja tietysti kaikille kasveille. 

Osa toiminnoista löysi paikkansa melko helposti, sillä päärakennus ja autotalli on sijoitettu tontille niin että etupihalla on iso alue - autoille.  Jo nyt on tullut testattua että pihallemme mahtuu kevyesti ainakin viisi tai jopa kuusi autoa parkkiin. Tästä useamman ajopelin kohdalla joudutaan jo noudattamaan "viimeiseksi tullut lähtee eka" - metodia. Aika hyvin kuitenkin ja tarpeen, koska meillä on kohtalaisen suuri suku ja kutsun mielelläni vieraita kylään.

Roskis tuli luonnollisesti tienvarteen ja koska toisella puolella kiinteistöliittymää alue ei ole tasainen jäi roskis tasaiselle puolelle. Roskiskin kaipaa ympärilleen jotain suoja, sillä nyt se kaatuu kovalla tuulella mikäli on liian tyhjä. Mietinnässä on siis istutukset tai rakennelma.
Kompostori sijoitettiin ensin vain tilapäisesti autotallin päätyyn talon lähelle, mutta se lienee sille paras paikka.

Kasvimaan sijainniksi valikoitui autotallin tausta, koska muuten kyseinen alue jäisi täysin tyhjäksi. Autotallin eteläpääty on myös melko kapea, mutta lämmin ja aurinkoinen, joten sinne istutan marjapensaita. Näin kasvimaa saa luonnollisen jatkumon.

Muut toiminnot on vielä rakentamatta, mutta jonkinlaisia ajatuksia siitä, mihin ja miten niitä voisi sijoittaa on jo olemassa.

Perustietoja tontistamme

Pihaa ja puutarhaa suunnitellessa täytyy luonnollisesti keskittyä tiettyihin faktoihin. Tässä listattuna meidän faktat:

• Tontin pinta-ala 1132m2
• Vyöhyke 1b
• Pohjalla savea, mutta päällä paljon täytemaata. Täytemaan ansiosta tonttimme on korkeammalla kuin etelä ja länsi puoli. Suurimmat vedet valuvat tontilta pois, eikä ainakaan selkeästi  märkiä paikkoja ole.
• Pieniä tasoeroja löytyy, minä vaikuttaa vesien valumisiin. Vedet valuu (oletettavasti) idästä länteen ja pohjoisesta etelään. Kostein paikka löytyy tontin lounais kulmassa (tämäkin olettama), eikä sielläkään vesi seiso meidän tontin puolella.
• Kaikilta osin hyvin aurinkoinen.
• Sijaitsee kaava-alueella.
• Alueena hyvin selkeän mallinen.

Nämä tulevat luonnollisesti vaikuttamaan valittaviin kaaveihin sekä siihen, mitä kaikkea tontilla voi tehdä. Esim. kaava-alue rajoittaa rakennusten kokoa ja näköä. Tonttimme on hyvin aurinkoinen ja melko lämmin, joten kokeilen ehkä joitain arempiakin kasveja - mikäli mahtuu.

Marjamaa

Keittiöpuutarhamme marjapensaat ostettiin ja istutettiin samalla rytinällä omenapuiden kanssa. Nyt tonttimme eteläisimmässä osassa kasvavat:

• Kirsikkapuu - Fanal
• Mustaherukka - Ben Tron
• Viherherukka - Vilma
• Karviainen - Lepaan Punainen

Tilaa jäi vielä tarvittaessa uusille marjapensaille ja pienelle puulle. Ajatuksissani siintää persikka, mutta en ehtinyt kevään tarjoustainta hakea, joten tuo hankinta saa jäädä vielä odottamaan.

Marjapensaat istutin hieman syvemmälle, kuin mitä ne purkissaan olivat. Näin pensas haaroittuu paremmin, kun ensimmäinen haarakohta jää mullan alle. Vinkit täältä ja täältä.

Katteet ja kehikot on vielä hankkimatta/tekemättä. Kirsikan juurelle ei tule juuri nyt katetta, sillä istutin sinne jotain (mainoksena saatuja) liljoja. Voi olla että joskus teen sen juurelle suuremmankin perennapenkin... 

Vuoden 2017 tavoite

Vuoden 2017 aikana olisi toiveissani
Rakentaa

• Kasvulavat
• Leikkialue
• Terassin kattaminen
• Polku takapihan poikki?

Istuttaa

• Marjapensaat
• Omenapuu*3
• Länsireunalle istutusalue (marjapensaita sekä ruusuja ja syreeneitä)
• Kirsikka
• Persikka (jos taimi tulee tarjoukseen, sillä pitäähän kaikkea testata :))
• Kasvulavaan pysyviä kasveja kuten parsa, ruohosipuli ja yrttejä

Omenapuun istutus

Omenapuiden istutukseen löytyy paljon vinkkejä netistä. Itse luin ja sovelsin ohjeita näistä lähteistä ja kokeilin myös omia juttuja:

• Viherrinki
• Meillä kotona
• Puutarha.net
• Kekkilä

Tässä vielä koostetusti miten me istutuksen teimme.

Valitsimme puille ehdottoman aurinkoisen paikka tontin reunalla. Mieheni kaivoi halkaisijaltaan ja syvyydeltään noin 80cm kuopat. Väliä puilla on hieman yli neljä metriä ja latvuksille jätimme tilaa noin 2m pihan kulkuväylistä.

Löimme jokaisen kuopan pohjalle ensin tukikepin. Omenapuumme eivät ole kääpiöiviä, joten jatkuvaa tukea ei tarvita, mutta ensimmäisinä vuosina tarvitaan tukea, jotta juurtuminen tapahtuu hyvin, eikä tuuli irrota tai heiluttele liikaa juurtuvaa puuta.

Laitoimme jokaiseen kuoppaan myös salaojaputken pätkän. Kesäkuumalla on helppo kastella suoraa juuristoa, eikä vettä kulu niin paljon.

Pohjamultaan sekoitin joukkoon kanankakkarakeita. Näin juuret löytävät lannoitetta, kunhan ovat vähän vahivistuneet ja yltävät sinne.

Istutin omenapuut  samaan korkeuteen, kuin mitä ne ruukuissa olivat.  Lopuksi sidoin puut sukkahousulla tukikeppiin heti latvuksen alta.

Puut oli valmiiksi istutusleikattu, joten sitä ei tarvinnut tehdä. Ensi keväänä katsellaan uudelleen leikkaustarvetta. Näissä kuvissa ei vielä lajikkeissa ole eroa, mutta ehkä myöhemmin eroja näkyy. Etualalla Heta, sitten Petteri ja viimeisenä Pirja (Petteri ja Pirja  ovat kuplan takana :))

Tiedon lähteillä

Internet on siitä ihana, että sieltä löytyy tietoa vaikka mistä. Ensimmäisen talven aikana, kun kaikki suunnitelmat olivat vielä täysin auki, katselin paljon videoita youtubesta ja etsin ideakuvia pinterestistä. Näitä voin lämpimästi suositella kaikille, varsinkin jos englanti ei tuota vaikeuksia.

Listasin tähän kuitenkin joitain hyviä lähteitä, joista löytyy tietoa nimenomaan kasveista. 

• MTT:n omppuopas on hyvä myös kotitarhurille, vaikka onkin tarkoitettu ammattikäyttöön. Siellä on esimerkiksi taulukko siitä, mitkä lajit toimivat hyvinä pölyttäjinä toisilleen.
• Tahvosten sivustosta pidän erityisesti selkeän koko luokittelun ja näyttämisen vuoksi. Taimistahan ei välttämättä näe, kuinka isoksi ne kasvavat vaikka koko pitääkin muistaa huomioida.
• Suomalainen taimi sivuilla on paitsi tietoa yksittäisistä kaaveista, myös esim. leikkausohjeita ja muita vinkkejä.
• Puutarha.netin kasvikortisto auttaa etsimään tiettyihin ehtoihin sopivia kasveja.
• Hirvensalmen taimiston sivuilla löytyy todella monen omenan lajikuvaukset. (Harmi ettei esim. satoajoista ole koostettu omaa kaaviota.)

Tässä listassa muita hyviä vinkkejä, tietoa tai ideoita.

• Koska itse haluaisin mahdollisimman myrkyttömän puutarhan, tulee HUS:n kasviluetteloa luettua usein. Ihan kaikkia kasveja sieltä ei löydy, mutta useimmat kyllä.
• Ilmatieteenlaitoksen sivuilta voi helposti tarkistaa oman kunnan kasvuvyöhykkeen.
• Hyviä artikkeleita löytyy esimerkiksi meillakotona.fi sivustolta.
• Hyötykasvien viljelyyn parhaat tiedot löytyvät hyotykasviyhdistyksen sivuilta.

Kasvimaan rakentaminen

Tässä vielä lyhyesti, miten keittiöpuutarhaamme rakennettiin.
Maaperä alueella oli savinen, joten ensin alueelle levitettiin suodatinkangas, jonka päälle levitettiin mursketta reilusti.
Kasvulavat ovat 170cm*85cm (sahauksen helpottamiseksi tämä 1:2 koko) raakapuusta tehtyjä ja niiden sisälle laitettiin suodatinkangasta. Kangas kiinnitettiin ihan vain nitomalla ja se on muutenkin laitettu "sinne päin".

Multaa tilasimme kerralla ison kuorman, sillä sitä tarvitaan muuallekin. Valmiiksi kalkittu ja lannoitettu multa oli helpoin ratkaisu. Koin kuitenkin että multa kaipaisi vähän enemmän humusta, joten sekoitin mukaan turvetta. Joillekin kasveille (esim. parsalle) laitoin vielä kompostia alle, mutta pääsääntöisesti yritän pärjätä normaaleilla lannoituksilla.

Tässä siis miten me teimme vuonna 2017, toimivuudesta voin kommentoida vasta myöhemmin :)

Maissilapset osa 1

Tänä kesänä ajattelin (poikani toiveesta) kokeilla maissin kasvatusta, vaikka minulla ei kasvihuonetta olekaan. Ihan täysin en seurannut näitä ohjeita, mutta mukaellen kylläkin.
Siemenet liotettiin ja kylvettiin 25.4. ja ensimmäiset niistä iti jo 30.4. Taimet kasvatin wc-paperihylsyistä tehdyissä taimiruukuissa. Noiden etu on edullisuuden lisäksi niiden maatuminen. Istuttaminen käy huomattavan helposti, kun taimen saa istuttaa purkkeineen. Käytössäni on kasvivalo, joka auttaa varmistamaan että taimet saavat riittäästi valoa, eikä niistä tule liian honteloita.

Tässä taimet vappuaattona. (Huomaa, että avustaja on vasta viisi. Kaikki siemenet eivät ole ihan keskellä :))

Taimia esikasvatetaan noin kolme viikkoa sisällä, ennen varovaista totuttelua ulkoilmaan. Toivottavasti säät lämpenevät ennen sitä.

"Ulkoruukuuiksi" ostin Motonetista kaksi 90l suorakulmaista laastipaljua, joiden pohjaan porasin reikiä. Pohjalle laitoin soraa salaojiksi ja täytin purkit. Multasyvyyttä on ainakin 25 cm, joka toivottavasti riittää. Kaksi paljua siksi, että niiden liikuttelu vielä onnistuu (märkä multa painaa), mutta vain kaksi jotta saan pidettyä ne aina lähekkäin. Maissit pölyttyvät tuulen välityksellä, joten taimien olisi hyvä olla lähekkäin.

Maissin kasvatusohjeita englanniksi (USA:n oloihin) löytyy täältä. Testaan ainakin vinkin lannoituksesta. Noissa ohjeissa tosin kielletään kasvattamasta taimia sisällä, mutta se on jo myöhäistä...tai kylvetään suoraan ulos, jos nämä taimet eivät tykkää siirtämisestä.

Kasvimaan kuulumisia

Kasvimaan suunnitelma muuttui hieman, sillä innostuin ostamaan vähän enemmän istukassipuleita, kuin mitä oli tarkoitus. Nyt yhdellä lavalla on salottisipulia, keltasipulia, punasipulia ja hopeasipulia. Tarkoitus olisi käyttää toisesta päästä sipulit nopeasti pois, jotta saan tilaa salaattien ja retiisien uusintakylvöille.
Olen yrittänyt lueskella sekä vuoroviljelyn toteutuksesta, että kumppanikasvien toimivuudesta ja koska näissä on osittain ristiriitaisia lajeja (kuuluisivat samaan lavaan vuoroviljelyssä, mutta eivät sovi kumppanuuskasviajattelulla samaan) olen päätynyt siihen että pidän enemmistön lajeista vuoroviljelyn ehdoilla, mutta lisäilen/siirtelen kumppanuuskasveja toisiin lavoihin.
Oletan että vuoroviljelyn kannalta tärkeimpiä on pitää tietty rytmi ja itse ajattelin noudattaa näin:
1. Vuosi herneet ja pavut (samalla lavalla ainakin tänä vuonna kesäkurpitsat, salaattia ja pinaattia)
2. Vuosi kurkut ja kaalit
3. Vuosi sipulit (osan sipuleista voisi kumppanuuskasveina siirtää toisaalle...)
4. Vuosi juurekset ja tomaatti  (tänä vuonna porkkanoiden keskellä purjoa. Punajuuri ja tomaatti eivät viihdy samassa, mutta toivottavasti lantut välissä toimivat rauhanneuvottelijoina.)

Tässä vielä listaa kylvöistä/istutuksista ulos:
26.4. Sipulit
26.4. Parsa 5. lavaan
27.4. Kylvimme porkkanat (samurai, nantes, mixed ja joku muu)
28.4. Purjon ja suippokaalin taimet
1.5. Peruna (timo)

Onneksi olen pitänyt harsoa päällä, sillä välillä on tullut lunta 😳.

Kasvimaa suunnitelma

Kasvimaalla on nyt viisi lavaa, joista yhteen kylvetään pysyviä kasveja ja neljällä lavalla olisi tarkoitus harrastaa jonkinasteista vuoroviljelyä.
Pysyville kasveille valitsin eteläisimmän lavan, sillä se on aurinkoisimmalla paikalla.
Tässä ajatuksia kasvimaan kasveista.
Lava 1

• Parsa
• Ruohosipuli
• Latva artisokka (ehkä)
• Minttu
• Lipstikka
• Jotain muita yrttejä

Lava 2

• Salkopapu
• Herne
• Kesäkurpitsa

Lava 3

• Keräkaali
• Parsakaali
• Retiisi
• Kukkakaali
• Kurkku

Lava 4

• Sipuli 
• Purjo
• Valkosipuli
• Salaatti
• Pinaatti

Lava  5

• Punajuuri
• Porkkanoita useampaa lajia
• Tomaatti
• Lanttu

Lisäksi ämpärissä olisi tarkoitus kasvattaa perunaa ja erillisissä laatikoissa maissia. Tyttäreni haluaisi myös kurpitsan, mutta katsotaan löytyykö sille tilaa.

Hyviä neuvoja hyötykasvien viljelyyn löytyy esimerkiksi hyötykasviyhdistyksen sivuilta.

Haaveitteni keittiöpuutarha

Haaveitteni keittiöpuutarha olisi iso, siisti ja minulla olisi myös iso kasvihuone, oma puutarhavaja sekä erillinen puutarha, kuten tämän linkin puutarhassa. Mutta koska tonttimme ei ole riittävän iso, tulee minun hakea tyyliä muilla tavoin.

Keittiöpuutarhan sijainniksi valikoitui autotallin taakse ja päähän jäävät kaitaleet. Tämä ei tietystikään sulje pois sitä, että muuallakin puutarhassa kasvaa hyötykasveja, mutta varsinaisen keittiöpuutarhan olisi tarkoitus sijaita näillä alueilla.
 Paikka ei valikoitunut siksi että se olisi paras, vaan siksi että kyseinen tila jäisi muuten täysin hyödyntämättä ja alueet ovat riittävän hyvät. Taustaan paistaa aurinko aamusta päivää, mutta ilta-aurinko ei sinne enää paista. Ensimmäisenä kesänä minulla oli paikalla jonkinlainen kasvilavan tapainen ja se tuotti riittävästi satoa, joten luotan siihen että valo ja lämpö riittävät kasvimaalle.

Itse keittiöpuutarha olisi tarkoitus perustaa kasvulavoihin jotka rakas mieheni on luvannut minulle nikkaroida. Tässä vaiheessa kun rahaa palaa muihinkin hankintoihin, on tarkoitus lähteä liikkeelle pienesti, puisilla lavoilla. "Sitten joskus" rakennan lavat tiilistä ja laitan välit kivistä. Tässä vaiheessa alustaan laitettiin katekangas ja mursketta. Näin rikkaruohojen ei pitäisi rehoittaa paikalla, kuten ne viime kesänä teki.

Osan taimista olen laittanut jo esikasvatukseen, mutta osan ajattelin ostaa suoraa myymälästä. Tämän vuoden testikasvi on maissi ja testaan lisäksi miten esikasvatus vaikuttaa esim. kurkun ja kukkakaalin satoon. Saanko aikaistettua muutaman yksilön satoa, vai riittääkö suorakylvö.

Pyrin valitsemaan kasvimaalle sellaisia kasveja, joita oikeasti hyödynnämme. Viime kesänä kylvin esim. retiisiä aika paljon, sillä vasta satoa korjataessa havahduin siihen että olen ainut kuka niitä syö! Tänä vuonna laitan siis suosiolla hieman vähemmän retiisiä (ja enemmän porkkanoita).

Omenapuun valintaa

Alkuperäinen tarkoituksemme oli istuttaa pihalle (puutarhaan :)) kaksi omenapuuta. Ongelma on vain siinä, että en tiennyt mitkä! Jotta satoa tulisi tasaisesti ja pitkään, haluaisin mahdollisimman aikaisen kesäomenan ja sitten myöhäisemmän syyslajikkeen. Alkuaan ajatus oli istuttaa talviomena, mutta kellarin puute sai minut taipumaan syyslajikkeeseen.

Olen selvitellyt mahdollisia lajikkeita kyselemällä suosituksia tutuilta ja tuntemattomilta, lukemalla artikkeleita ja tietysti lajikuvauksia. Toisaalta kun pitäisi huomioida pölytys tarve, puun koko, satoaika, satoisuus, hedelmän maku, puun satokypsyys yms. on tässä aikamoinen pähkinä purtavaksi. Tarkoitus olisi kuitenkin istuttaa terveitä puita, jotka tuottaisivat hyvänmakuista satoa.
Aikani asioita luettuani ja pohdittuani päädyin valitsemaan meille kolme puuta: Hetan, Petterin ja Pirjan.

Näistä Pirja on selkeä aikainen kesäomena, jonka pitäisi tuottaa herkullisia, suuria hedelmiä.
Petteri on luokiteltu joissain lähteissä kesäomenaksi ja toisissa syysomenaksi, mutta sen pitäisi toimia hyvänä pölyttäjänä sekä Pirjalle, että Hetalle.
Hetasta kuulin/luin eniten positiivisia kommentteja, joten se valikoitui meidän syysomenaksi. Hetan hedelmien luvataan säilyvän muutamia viikkoja, joten satoa pitäisi riittää pitkälle syksyyn... kunhan nyt puut joskus tuottaisivat satoa :)

Täällä kattavat lajikuvaukset sekä ohjeita.
Täällä tietoa ammattitarhureille, mutta myös ajateltavaa harrastelijalle.

Pihasuunnitelua osa 1 (unelmia)

Olen elänyt lapsuuteni omakotitalossa, jonka piha on äidilleni tärkeä. Pihaa ei kuitenkaan olla koskaan "suunniteltu" kunnolla vaan se on rakentunut hiljalleen ja useiden voivotteluiden saattamina. Ajattelin itse välttää tällaisen loputtoman voivottelun ja satsata suunnitteluun oikein kunnolla. En kuitenkaan halunnut käyttää ulkopuolista suunnittelijaa, vaan yritän selviytyä itsekseni. Onhan se kuitenkin mukavampi kiroilla omia suunnittelukukkasia, kuin jonkun muun mokia :)
Suunnittelun avuksi kävin yhden pihasuunnittelukurssin ja luin paljon aiheesta. Erityisen ihastunut olen tämän sivuston tarjoamiin tutorial videoihin. Koko kurssia en kuitenkaan raaskinut ostaa... ehkä olisi kannattanut. Lisäksi seikkailin paljon pinterestissä ja etsin ideoita eri puutarhan osien toteutuksiksi.

Pihan suunnittelu lähtee liikkeelle omista ja perheen toiveista. Vaikka periaatteessa minulle on annettu vapaat kädet puutarhan suunnittelussa, tulee minun kuitenkin huomioida myös mieheni toiveet, joten kaikkia omia ideoitani en saa toteutettua. Hänen listansa olisi varmaan

1. Siisti
2. Helppohoitoinen
3. Tilaa autolle

Minun listani ei ole ihan yhtä lyhyt :)

1. Paljon hyötykasveja
2. Tunnelmaltaan rönsyilevä (Englantilainen "cottage garden")
3. Kaunis joka suunnasta
4. Keittiöpuutarha
5. Puutarha jota saa hoitaa, mutta joka ei heti levahda jos ei viikkoon ole nyppimässä
6. Paljon ihania kukkia
7. Tilaa lasten leikeille
8. Aurinkoisia ja varjossa olevia lepopaikkoja (vaikka piha ei suuri olekaan, tahdon sinne omat piiloni)
9. Mahdollisimman vähän myrkyllisiä kasveja
10. Kivipuutarha (mikään ei ole niin rentouttavaa kuin kivien asettelu :))

Näistä siis lähdetään liikkeelle.

Alku

Tämä blogi sai alkunsa tarpeesta ja halusta dokumentoida oman pihan ja puutarhan eteneminen.
Olen jo pitkään haaveillut omasta omakotitalosta ja joulukuussa 2015 tämä haave toteutui. Toisaalta olisi voinut olla kiva löytää talo, jossa olisi ollut jo valmis rehevä puutarha, mutta meidän kodin ympärillä oli vain täytemaata ja multaa. Varsinainen tabula rasa siis. Ihanasti mahdollisuuksia joko onnistua tai ...

Blogin nimi juontaa kirjoittajan tietämykseen puutarhan hoidosta ja kasveista. Olen tosin aina ollut kiinnostunut puutarhan hoidosta ja joskus kesätöikseni hoitanut kukkia. Mitään ammattitaustaa ei kuitenkaan löydy, vaan tietämys on vahvasti amatööritasoa. Onneksi on internet ja google :).

Tekstini tulevat sisältämään pohdintaa omista valinnoista, jotka eivät ole välttämättä parhaita. Tarkoitus on osin vain testata mitä tekemällä saa aikaiseksi ja lopputulos näkyy sitten joskus. Yksi tarkoitus blogillani on kerätä omiin tarpeisiini tietoa ja lähteitä aina kulloinkin kiinnostavasta aiheesta. Toivottavasti näistä on apua myös muille.